Toisinaan on vaikea luopua jostain vanhasta ja varsinkin sellaisesta, mikä toimii junan vessaa paremmin ja palvelee vuosista huolimatta täydellisesti.
Tällainen tilanne oli myös suosikkilaukkuni (säkki tuo kooltaan on paremminkin) kanssa ja sehän piti tuunata pitsiliinalla katu-uskottavammaksi. Pitsiliina on värjätty Dylonin turkoosilla värillä, kun ensin siinä yhden pitkän neuletakkini värjäytin uuteen muotiin.
Seinäjoen käsityömessuilla oli syksyllä 2014 mukana myös
Pinstriping Finland. Paria päivää ennen messuja Tytär teki kirpparilöydön ja lunasti itselleen kolmella eurolla täydellisen laukun straippaamista varten.
Vielä joku upea päivä Tytär kohtaa ennakkoluulonsa taidoistaan ja käy tuollaisen kurssin, että osaisi teknillisesti oikein edes suoran viivan vetäistä straipaten.
Kävipä Tytär syksyllä myös kuvansiirtokurssillakin eräänä iltana. Ensin mustesuihkutulostimella tulostettuja kuvia siirrettiin lakan, steariinin ja lämmön avulla kankaisiin sekä kirjan sivuihin.
Tytär otti kotoaan mukaan myös suodatinpussitelineen, mikä on useamman vuoden vanha (10 vuotta ei varmaan kaukaa mene ohitse). Teline on ollut ajatuksissa saada milloin maalipinnan, milloin jonkin sisustustekstin mutta kurssimateriaaleissa olikin sopiva kuva niin Tytär sen siihen ihmetteli. Kuivumisen jälkeen lakka on läpinäkyvää ja palvelee vallan hyvin suodatinpussien tellinkinä.
